Lenkkeillessä olen törmännyt uuteen ilmiöön. Kun vastaan tulee koirakko, Hymy menee maahan noin pari - kolmekymmentä metriä ennen koirakon kohtaamista. Ei ole mitään väliä, onko vastaantuleva koira iso tai pieni, meillä maastoudutaan. Kun koirakko pääsee ohi, meilläkin jatketaan matkaa, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Jos vieraan koirakon kohtaaminen tapahtuu niin, että menemme nopeammin takaa ohi, Hymy heiluttaa vain iloisesti häntäänsä eikä mitään ongelmaa näytä olevan.
Olen miettinyt, mistä tämä ilmiö nyt kertoo. Mitään hyökkäyksiä vieraiden koirien taholta ei ole ollut, joten sellaisesta pelkäämisestä ei liene kyse. Olisiko mahdollista, että nyt murkkuiässä koira reagoi vieraisiin koiriin jotenkin enemmän alistuvasti tms. Meillä ei myöskään ole ollut muita koirakavereita kuin mitä koirakoulussa on tavattu. Olisiko kaverin puutetta, joka ilmenisi tällaisena arkuutena. Pitänee ottaa yhteys viisaampiin.
Vuoden 2011 blogi
14 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti